Kotiäidin kotijumppa

Mulla tulee syksyn myötä hieman uusia tuulia omaan arkeen, minkä vuoksi joudun lopettamaan ainakin hetkeksi salijäsenyyteni ihan ajankäytöllisistä syistä. Vaikka nyt yleensä en blogiin kovinkaan henkilökohtaisista asioista kirjoitakaan, niin näistä uusista kuvioista on kyllä tarkoitus kirjoitella bloginkin puolelle hieman myöhemmin! Mutta tosiaan selvää on, että syksyn aikana en tule juurikaan puntille ehtimään. Enkä viitsi maksaa jäsenyydestä, jos sinne nyt kerran pariin viikkoon jostain syystä ehtisi.
Tykkään kuitenkin tehdä lihaskuntotreeniä ja koen sen olevan melko välttämättömyys omaan hyvinvointiini. Nyt aion tosissaan ottaa itseäni niskasta kiinni, mitä tulee kotona jumppaamiseen ja nyt on myös tehty pientä välinepäivitystä, jotta kotona jumppaaminen olisi miellekkäämpää. Vuosi sitten, kun aloitin Superdietin, ostin kahvakuulan. Ennestään meiltä löytyy jo käsipainot ja nyt tosiaan ostin vielä paksun jumppamaton. Näillä välineillä ja oman kehon painoa käyttäen pystyy tehdä jo hyvinkin monipuolisen lihaskuntotreenin. Lisäksi sainkin vielä viime viikolla taas hyviä muistutuksia ja vinkkejä fysioterapeutilta etenkin mitä tulee syvien vatsalihasten aktivointiin ja venyttelyyn.
IMG_3688.JPG

IMG_3686.JPG
Ja pinkkihän on ainut oikea treeniväri! 😉 Niken tossut ja H&M Sport pusakka.

Mietin tuossa viikonloppuna salilla ollessani, että ihan tosissaan lähes kaikki kuntosalilla tekemäni liikkeet pystyn tekemään kotonakin ja sunnuntaina sitten kokeilinkin pienimuotoisen ohjelman tekemistä. Treenasin aamulla ihanassa raikkaassa aamuauringossa omalla pihalla puolisen tuntia. Ja hyvällä temmolla sai sykkeet nousemaan ja kunnon hien pintaan näinkin lyhyessä ajassa.
Motivaatio kotona treenaamisen on kyllä nyt huipussaan ja monta asiaa puoltaa sen tekemiseen verrattuna salille lähtemiseen:
– pystyn tehdä treenin myös miehen ollessa töissä lasten päiväuniaikaan – perheen yhteistä aikaa jää enemmän!
– ajankäyttö salille kulkemisesta, säästää matka-ajat!
– raha – kotona treenaaminen on ilmaista!
– hyvällä säällä voi treenata ulkona! 
IMG_3693.JPG
Tuleeko sun treenattua kotona vai pitääkö päästä salille, jotta tulee tehtyä kunnolla? Entä kiinnostaako kotijumppajutut, jos avaisin vähän tuota omaa ohjelmaani?

Kesän ilot näkyy kesän kiloissa. Vai näkyykö?

Jäätelöä, saunalonkeroa, grilliruokaa, ulkona syömistä, terassia… Kesällä ja lomalla nämä kaikki tuntuu sallitummalta. Eikö vaan?
Moni sanoo, että lomalla ei lasketa kaloreita ja syksyn tullen otetaan taas itseä niskasta kiinni. Eikä kuumalla tee mieli sinne salillekaan lähteä!
Myönnetään, että itsekin on tullut todella laiskasti käytyä puntilla koko kesän aikana. Eikä nyt voida kuitenkaan syyttää helteitä. Paino ei ole muuttunut mihinkään, mutta olo on vetelä. Kyllä sen vaan huomaa, kun ei ole tehnyt säännöllistä lihaskuntotreeniä.
11809864_880959881939963_1510501889_n-ho

Ruokavalio itsellä on ollut jotakuinkin kultainen keskitie koko kesän. Välillä on herkuteltu enemmän ja sitten taas keskitytty niihin terveellisempiin vaihtoehtoihin. Mutta sopivassa suhteessa kaikki on sallittua. Omista energiatasoistani olen oppinut huomaamaan, milloin on syytä vähentää valkoista vehnää ja sokeria. Paljon parempi ja energisempi olo, kun pitää kiinni säännöllisesä ruokarytmistä, riittävästä proteiinin saannista ja jättää nopeat (ja ainakin itsellä kovin turvottavat) hiilarit pois.

10954754_782500628514269_1111911065_n-ho

Kutakuinkin vuosi sitten aloitin Superdietin, jonka avuin laihdutin viime loppuvuoden aikana yhteensä 13 kg. Sinne lähti raskauskilot ja muutama muukin ylimääräinen kilo! Nyt taas syksyn tullen moni on varmasti ”uuden elämän” edessä ja tavoittena erilaiset elämäntaparemontit ja laihdutusprojektit. Kovasti tsemppiä jokaiselle, jos teitä sieltä ruudun takaa löytyy. Itse pääsin takaisin omaan ihannepainooni (tai ainakin hyvin lähelle sitä!) ja sen eteen nähty työ on kyllä kannattanut.
Tuleeko kesällä herkuteltua enemmän vai pysyykö itsekuri lomallakin?
Näkyykö lomailu vyötäröllä?

Herkuttelua tai ei, se olis kuitenkin viikonloppu. Onneksi.
Ihanaa aurinkoista viikonloppua kaikille lukijoille!

Terveellisempi vuoden aloitus

Vuoden alussa on aina jotenkin tosi energinen ja touhukas olo, tänä alkuvuonna mielessä pyörii vaatekaappiprojekti, sisustusjutut sekä terveelliset elämäntavat ja oma hyvinvointi. Ei tunnu vaan riittävän vuorokaudessa tunnit kaikkeen puuhasteluun, jota haluaisi toteuttaa!

Hyvinvointi. Nyt tammikuussa priorisoin kuitenkin tärkeimmäksi oman hyvinvoinnin. Joulunaikaan syömiset meni lievästi sanottuna överiksi, sekä määrän että laadun suhteen. Pudotin syksyn aikana kymmenen kiloa ja joulun tienoilla parissa viikossa keräsin hiilari/sokeripöhnää kilon verran. Joulun herkutteluista johtuen olo alkoi uuteen vuoteen mennessä olemaan kohtalaisen väsynyt ja turvonnut. Taas tuli myös huomattua, että mitä enemmän herkuttelee sitä enemmän sitä sokeria voisi syödä. Uuden vuoden jälkeen alkoi taas kurinalaisempi elämä ja paluu tervellisempiin valintoihin. Tuo pöhnäkilo putosi parissa päivässä, varmasti siis pelkkää hiilareiden keräämää nesteturvotusta. 

Nyt on unohdettu taas suklaat, leivät ja muut ylimääräiset hiilarit. Terveellisemmän vuoden aloituksen myötä tavoitteena on ennenkaikkea saavuttaa taas se hyvä olo, joka oli jo tuossa ennen joulua.

Terveellinen vuoden aloitus pitää sisällään:

– herkuttomuuden
– pari litraa vettä päivässä
– proteiinin määrä per ateria noin 20g
– hiilareita vain treenipäivinä (leipää ei ollenkaan)
– 5 ateriaa per päivä
– 2 salikertaa per viikko
– 2 lenkkiä per viikko

Näillä eväillä on ollut hyvä aloittaa uusi vuosi. Jo vajaassa kahdessa viikossa huomaa, että olo on paljon parempi, turvotukset ovat poissa, iho voi paremmin ja olo on energisempi. Lisäksi paino on tippunut vielä vajaa pari kiloa!

IMG_8177.JPG

IMG_8184.JPG

Hyvän mielen vaatekaappi. Blogissakin on nyt ollut esillä vaatekaappijuttuja ja tämä pyörii mielessä paljon. Laihtumisen myötä on ollut ihana huomata, että koko vaatekaapin sisältö on jälleen käytettävissä! Olen sovittanut koko vaatekaapin läpi ja saanut pitkästä aikaa käyttöön kivoja vaatteita, jotka tuntuvat kuin uusilta. Nyt onkin pienoinen ostolakko omien vaatteiden suhteen, sillä tarvetta uusille vaatteille ei ole. Hukuttuani viimeisen kolmen vuoden ajan koti-, äitiys- ja imetysvaatteisiin, on ollut ihana huomata, että omasta kaapista löytyy tosi kivoja juttuja, jotka kaiken lisäksi näyttävät tosi kivoilta itseni päällä!

Kotijutut. Siivousinspiraatiota on ollut vaikka muille jakaa ja kaikki kaapit ja laatikot on tullut järjesteltyä. Myös sisustusjutut pyörii kovasti mielessä, talvea on vielä jäljellä, mutta sieltä se kevät tulee pikkuhiljaa ja mieli tekee vaaleampaa kodintekstiileihin. Ja edelleen jatkan haaveilua siitä uudesta jalkalampusta ja tyttöjen huoneen ilmeen viimeistelemisestä.

Kai se on sitä uusi vuosi, uudet kujeet -meininkiä, inspiraatiota uudistaa ja uudistua.
Touhukasta viikonalkua!

-10kg!

Täällä on pieniä teknisiä ongelmia tuon tietokoneen kanssa ja koska kännykällä bloggaaminen ei ole kovin miellyttävää, on postaustahti nyt melko hidasta… Mutta mutta, katsotaan saisinko nyt julkaistua muutamia ajatuksia tuosta paljon mielessä pyörineestä laihdutusprojektista!

Vajaa kolme kuukautta sitten asettamani kymmenen kilon painonpudotustavoite on siis nyt saavutettu! Ja en kyllä voisi olla tyytyväisempi. Olo on kevyempi, mutta myös energisempi ja ennenkaikkea kroppa tuntuu taas omalta.

Aloitin laihdutusprojektin tyttöjen ollessa vain vajaa viisikuukautisia. Itselle tämä ajankohta projektille tuntui hyvältä. Koin palautuneeni raskaudesta ja synnytyksestä jo hyvin eikä vatsalihasten välissä tuntunut enää rakoa. Koin olevani valmis aloittamaan tehokkaammat salitreenit ja lenkkeilyt. Mä vietin raskauden viimeiset 10 viikkoa vuodelevossa, joten myös halu päästä liikkumaan oli kova. En myöskään enää imettänyt tyttöjä, joten maidontuotannon tai sen laadun mahdollisen heikkenemisen takia ei tarvinnut himmailla laihduttamisen suhteen. Omaa kroppaa kannattaa kuitenkin ehdottomasti kuunnella ja antaa itsellensä aikaa palautua ennen mitään laihdutuskuureja!

Motivaatio on tärkein tekijä onnistumisessa ja kaikki lähtee itsestä. Tärkein tekijä laihdutuksessa on ruokavalio, ja laihtumista edistetään ja tuetaan liikunnalla. Toki muutaman huonosti nukutun yön jälkeen suklaahylly kauppareissulla houkuttelee, sitä kokee olevansa oikeutettu ”palkitsemaan” itsensä jaksamisesta ja kuvittelee, että se piristää. Todellisuudessa älytön määrä sokeria saa verensokerit nousemaan hetkeksi pilviin ja kun ne sieltä laskevat, on olo usein entistä väsyneempi. Uudelleen löytämieni terveellisten ruokailutapojen myötä on taas huomannut, että kyllä se olo on energisempi ilman niitä sokerivälipaloja! Terveellisesti syömällä jaksaa oikeasti paljon paremmin!

Superdieetin aikana söin orjallisesti annettujen ohjeiden mukaisesti, mutta dieetin loputtua olen yrittänyt palata kultaiseen keskitiehen ja syödä ns. normaalisti. Päivän syömiset arkena ovat hyvin pitkälti seuraavanlaiset:

aamupala: purkki maitorahkaa/ raejuustoa (joskus puuroa), mehukeittoa

lounas: kaupan valmista tomaattikeittoa, purkki raejuustoa

välipala: purkki rahkaa/proteiinipatukka/hedelmä

päivällinen: salaattia, keitettyjä vihanneksia, lisäksi alle 10% rasvaista lihaa/raejuustoa

iltapala: purkki rahkaa/raejuustoa, mehukeittoa

Toki joinain päivinä saatan syödä palan leipää, jos sitä on poikaa varten ostettu sekä pastaa tms. Isänpäivänä herkuteltiin ja toissa viikolla käytiin miehen kanssa kaksistaan brunssilla. Mutta mielestäni tämä kuuluu normaaliin elämiseen ja syömiseen. Kun peruspaletti syömisten suhteen on kunnossa, saa (ja pitää!) joskus herkutellakin.

Superdieetin aikana kuului treenata 4xviikossa aerobista ja 4x viikossa lihaskuntoa. Kolmen pienen lapsen kanssa ei itsellä kuitenkaan ole voimia eikä aikaa jatkaa noin intensiivistä treenaamista ja treenimäärät ovatkin itsellä tippuneet tästä ehkä noin puoleen. Käyn kaksi kertaa viikossa salilla ja pari-kolme kertaa viikossa lenkillä. Tämä on itselle sopiva määrä, jota jaksaa viikosta toiseen.

Loppuun vielä pari itsestäänselvää vinkkiä, jotka kuitenkin meinaa itsekultakin välillä unohtua:
– juo paljon vettä
– pidä kiinni säännöllisestä ateriarytmistä
– jos ei syö, ei laihdu, eli aivan liian vähillä kaloreilla kroppa menee säästöliekille, jolloin ei paino putoa

Tsemppiä muille, jotka painivat laihdutusprojektien parissa! Tahdonvoimaa ja itsekuria, niin syntyy tuloksia!

Treenimotivaatiosta

Treenimotivaatio tuntuu monella nousevan ja laskevan kausittain. Välillä motivaatiota liikkumiseen on vaikka muille jakaa ja toisinaan ei nappaa sitten yhtään. Itsellä motivaatio ainakin salitreeneihin laskee aina kesällä. Syksyn tullen saa sitten taas ihan eri tavalla uutta intoa liikkumiseen. Mutta mikä minua sitten motivoi urheilemaan noin yleisesti?

WP_20141102_001-vert.jpg

Kieltämättä suurin motivaattori liikkumiseen ja urheiluun on ulkonäkömotivaattori. Tuplaraskauden jälkeen aloitin Superdieetin ja asettamani kymmenen kilon painonpudotustavoite motivoi liikkumaan. Halusin ehdottomasti päästä takaisin vanhoihin mittoihin. Ja suurin syy tähän oli se, että halusin oman vaatekaappini sisällön taas käyttöön. Paino lähti putoamaan nopeasti ja nälkä kasvaa syödessä (onneksi myös näin kuvainnollisesti…), joten saavutetut tulokset motivoivat entistä enemmän. Tällä hetkellä painan vähän vähemmän kuin mitä ennen lapsia ja nyt motivaationa liikkumiseen toimii ulkonäön osalta enemminkin kropan muotojen muokkaaminen sekä saavutettujen tavoitteiden ylläpitäminen. Tämä sai kyllä olla ensimmäinen ja viimeinen laihdutuskuuri, jolle joudun ryhtymään! Itseäni viehättää urheilullinen vartalo, jossa näkyy lihaksia kohtuudella. En todellakaan ole laihuuden ihannoija ja painolla ei loppupeleissä ole merkitystä, tärkeintä on mistä paino mudostuu. Mieluummin siis vaikka enemmän painoa ja lihaksia kuin kevyempi ilman lihaksia.
Toinen yhtä tärkeä motivaation lähde on ehdottomasti urheilun tuoma hyvä olo. Salitreenin tai lenkin jälkeen on lähes poikkeuksetta hyvä fiilis. Olo on energisempi, jaksaa touhuta arkiaskareita paremmin ja unikin tulee helpommin.
Kolmas syy liikkumaan lähtemiselle on saada hetki omaa aikaa. Urheileminen on hyvä syy lähteä hetkeksi pois kotoa ja olla hetki yksin omien ajatusten kanssa! Oltuaan hetken yksin ja saatuaan sen liikunnan tuoman hyvän olon tunteen, jaksaa arkea taas paremmin.
Toki motivaatiota urheilemiseen löytyy myös terveydellisistä syistä. Verenpaine, kolesteroli, nivelet, diabetes… Ikä ei tule yksin, mutta toivottavasti säännöllisellä liikunnalla saisi estettyä edes joitakin sairauksia. Mä haluan jaksaa touhuta vielä tulevaisuudessa lapsenlapsienikin kanssa (joita nyt näin julkisesti ilmoitan vielä joskus toivovani)!
Lisäksi koen, että kun itsellä on terveelliset elämäntavat ja liikunta osana arkea, on helpompi saada lapsetkin elämään terveellisesti ja kiinnostumaan liikkumisesta. Ja mikäs sen parempaa kuin viettää tulevaisuudessa aikaa perheen kesken yhdessä liikkuen! Toivon siis, että terveellisillä ja liikunnallisilla elämäntavoilla toimin hyvänä esimerkkinä omille lapsilleni.

Motivaation ylläpitämisessä auttaa mielestäni tavoitteet. Tavoitteet ovat jokaiselle henkilökohtaisia ja ne voivat olla esim muutaman kilon painonpudotus, muodokkaampi peppu, maraton tai kyetä vetämään leukoja. Omat tavoitteeni tällä hetkellä ovat

kolmen kilon painonpudotus sekä
lihaksikkaammat käsivarret ja takareidet.

Nämä mielessä suuntaankin tänään taas salille ja huomenna hierojalle huoltamaan jäätävän kipeää alaselkääni. Viime viikolla hieroja paukautti jo useamman fasettilukon auki, toivottavasti huomenna aukeaa loputkin!

Mitä ajatuksia tämä sussa herätti? 
Mikä sua motivoi liikkumaan?

Superdieetti – viimeinen viikkokatsaus

Viimeinen viikko meni treenien osalta vähän mönkään, kun olin koko viikon flunssassa ja vatsataudissa. Vatsatautisena ei myöskään salaatit ja proteiinit maistuneet, joten perjantaina ja lauantaina tuli syötyä dieetistä poiketen myös tomaattikeittoa ja pari leipää. Toisaalta tämä tuntui hienoiselta luovutukselta aivan viime metreillä, mutta kyllä sairaana täytyy voida jotain myönnytyksiä tehdä!
Kokonaispainonpudotus kahdeksassa viikossa oli 7,1kg. Kaksi ensimmäistä viikkoa menin siis idealla hiilarit ja kaikki ylimääräinen pois ja seuraavat kuusi viikkoa Superdieetin ohjeiden mukaan. Olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen, vaikka vielä tavoitteenani onkin pudottaa muutama kilo. Olo on huomattavasti kevyempi, kiinteämpi ja freshimpi ja mikä itselle tärkeintä, että koko vaatekaapin sisältö on jälleen käytettävissä, eli omat vanhat mitat ennen raskautta on saavutettu!

Kuten eilen kavereille kahvikupin äressä sanoinkin, oli tärkein motivaattorini dieettiä aloittaessani juurikin vanhoihin vaatteisiin mahtuminen. Koin, että jos ei nyt aloita painonpudotusta, joutuu oikeasti lähteä ostamaan isompia vaatteita. Tämän taas henkisesti olisin kokenut luovutuksena raskauskiloja kohtaan.

Kilojen putoamisen lisäksi Superdieetin hyöty on ehdottomasti säännöllisen ateriarytmin uudelleen löytyminen. Tästä aion ehdottomasti pitää kiinni. Toinen tärkeä asia, jota tuli opeteltua uudestaan, on riittävä veden juonti. Mikäköhän siinä on niin vaikeaa muistaa juoda se pari-kolme litraa vettä päivässä!? Kolmantena aion jatkossakin varmistaa riittävän proteiinin saannin jokaisella aterialla aineenvaihdunnan ylläpitämiseksi. Huomasin myös, että leipä ja liialliset hiilarit ovat kyllä se syy aiemmalle turvonneelle ololle, eli valitettvasti tämän leivänmussuttajan on todellakin jätettävä leivän syönti vain herkutteluhetkiin.

Enää en aio kuitenkaan noudattaa täysin SD:n ruokavaliota, enkä aio ruokia punnita tai laskea kaloreita. Kokeilen, millä tahdilla nuo muutamat kilot tavoitteestani saisin putoamaan ja mikäli paino ei putoa muutamaan viikkoon, jatkan SD:n ohjeilla.

Oman kokemuksen perusteella voin kyllä ehdottomasti suositella Superdieettin osallistumista, mikäli löytyy ylimääräisiä kiloja pudotettavaksi. Tämä on kyllä melko idioottivarma tapa keventyä, mikäli ohjeita oikeasti noudattaa!

Superdieetti – viikkokatsaus 5/6

Viikon treenit:
ma: 2x30min lenkki, äiti-vauva core
ti: 45min lenkki
ke: salitreeni
to: lepopäivä
pe: 1h vaunulenkki (hyvässä tuplamamma seurassa!) ja kahvakuulatreeni kotona
la: salitreeni
su: lepopäivä
Painonmuutos: -800g
Painonmuutos seitsemässä viikossa: -6,8kg

Uskomatonta, että jo kertaalleen selätetty flunssa iski päälle uudestaan! Lauantaina lähdin heti aamusta salille, treeni ei oikein luistanut, väsytti ja kolotti. Illalla olo huononi ja sunnuntai aamuna olikin taas lämpöä. Nyt on kyllä huonoa tuuria… Tämä olisikin viimeinen Superdieetti viikko ja tiukimmat dieettipäivät siis edessä. Ruokavalio alkaa olla hyvin karsittu. Kyllä siis harmittaa, että ei pysty vetämään täysillä loppuun! No, nyt ei taas auta muu kuin mennä muutama päivä eteenpäin ruokavalion voimin ja toivoa, että tästä parannutaan nopeasti.

Kokonaispainonmuutos näyttää ja etenkin tuntuu kuitenkin oikein hyvältä. Flunssa poislukien olo on hyvä. Toki dieetti alkaa tökkiä, mutta tulokset motivoivat ja auttavat jaksamaan. Kroppa on jo huomattavasti kiinteämpi ja suurimmat muutokset huomaa jenkkakahvojen pienenemisestä ja käsivarsista. Mittanauhaa en ole käyttänyt, mutta senttejä on kyllä lähtenyt! Parhaiten tämän huomaa vanhoista vaatteista, farkkuihin saa taas laittaa jo vyön!

Viimeinen viikko lähtee siis käyntiin ja toivotaan, että päästään siihen 7,5kilon kokonaislukemaan! Tästä on sitten hyvä jatkaa hieman löysemmällä ruokavaliolla ja pudottaa vielä ne muutamat kilot.

Superdieetti – viikkokatsaus 4/6

Viikon treenit:
ma: sairaana
ti: sairaana
ke: kevyt salitreeni koko kropalle
to: 1h vaunulenkki
pe: 45min vaunulenkki
la: –
su: salitreeni
Painonmuutos: -1,3kg
Painonmuutos kuudelta viikolta: -6kg (!)

kollaasi.jpg

Alkuviikko meni edelleen sairastaessa ja Superdieettiä noudatin vain ruokavalion osalta. Tiistaina yritin jo käydä pienellä lenkillä, mutta hoidettuani asiani postissa, oli jo niin kova tuskan hiki päällä, että koin viisaimmaksi suunnata takaisin kotiin lepäilemään. Iltaa kohden olo parani huomattavasti ja keskiviikkona uskaltauduinkin sitten salille tekemään kevyttä treeniä.Viime viikkoinen tankkauspäivä taisi vauhdittaa aineenvaihduntaa ja painoa putosikin ennätysmäärä! Mahtava fiilis!
Vaikka vaadituista treeneistä on nyt parin viikon aikana jäänyt osa tekemättä, ruokavaliota olen noudattanut tarkasti. Tällä viikolla ruokavalio on kuitenkin alkanut tökkiä aika pahasti, johtuneeko sitten mielikuvituksen puutteesta, kun ei osaa annetuista raaka-aineista keksiä ruokia ja joka päivä syö samaa! Repsahduksia ei kuitenkaan ole tullut, eikä muuten tulekaan, siitä aion pitää huolen!

 Olenkin myös alkanut miettimään, miten jatkaa syömisiä Superdieetin jälkeen. Tällä tahdilla kokonaistavoitteeseeni (-10kg) ei ole paljoa matkaa itse Superdieetin jälkeen, mutta tärkeintä olisikin, ettei kiloja tule takaisin. Tärkeänä tässä onnistumisessa pidän sitä, että omat ruokailutottumukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti olleet terveelliset, olen ollut ennen raskautta normaalipainoinen (kaksosraskaus ja 10 viikon vuodelepo pisti vain syömään vähän tuhdimmin! 😉 ) ja nyt lasten kanssa kotona on vain sortunut liian helposti herkkuvälipaloihin ja aterirytmi on unohtunut. Ilmeisesti dieetin jälkeen saa myös jotkut ylläpito-ohjeet, joista on myös varmasti hyötyä. Näin karsitulla ruokavaliolla en kuitenkaan pystyisi loppuelämää elämään, mutta pääpiirteet aion tästä ruokavaliosta säilyttää. Tärkeimpinä ainakin ateriarytmi, hiilareita vain treenipäivinä sekä proteiinin määrä per ateria. Ja suureksi yllätyksekseni maitorahkaan olen jopa tottunut, se on oikeastaan aika hyvää! Eli myös maitorahka jää hyväksi proteiinin lähteeksi aamuihin ja iltoihin ainakin.

Löytyykö ruudun takaa muita laihduttajia?
Millaisia tuloksia muut ovat saavuttaneet?

Äiti-vauva jumpassa kaksosten kanssa

Me alotettiin tyttöjen kanssa muutama viikko sitten työväenopiston äiti-vauva jumppa ja ajattelin kertoa kokemuksia. Käsitykseni ja kuulemieni kokemusten mukaan monet arastelevat tällaisiin menoa kaksosten kanssa. Mä halusin päästä jumppaamaan, ja päätin, että en anna sen estää, että mulla on kaksi vauvaa! Meidän esikoinen on siis osittain hoidossa, joten mulla on mahdollisuus liikkua vain vauvojen kanssa. Kahden vauvan ja vilkkaan parivuotiaan kanssa en tällaiseen olisi ryhtynyt…!
Jumppa on äiti-vauva core, jossa keskivartalotreeniä ja nimenomaan syvien vatsalihasten harjoittelua. Juuri sopiva vastikään synnyttäneille! Tuolla ei niinkään jumpata vauvan kanssa, eikä käytetä vauvaa painona, vaan jumppa on äidille ja vastuksena oma keho. Vauva(t) siis lähinnä pötköttää lattialla vieressä. Liikkeet ovat hyvin yksinkertaisia, mutta tehokkaita. Ja toki vauvan pystyy joihinkin liikeisiin ottamaan mukaan, jos vauva ei viihdy lattialla. Kävin samassa jumpassa pari vuotta sitten esikoiseni kanssa ja yllätyksekseni vetäjä vielä muisti mut niiltä ajoilta!

J3_punnerrus_selin.jpg
Kuva Pilttipiiri.fi

J6_lantionnosto.jpg
Kuva Pilttipiiri.fi

 Ikäsuositus vauvalle on 3kk-1,5v, mutta mun mielestä tällainen toimii parhaiten vauvojen kanssa, jotka eivät vielä liiku. Tällöin pystyy itse keskittyä jumppaamaan, eikä tarvitse juosta karkailevien vauvojen perässä!

Kaksi kertaa jumppaa on nyt takana, tämän viikon jumppa jäi väliin oman sairastumisen vuoksi. Ensimmäisellä kerralla neiti A nukkui melkein koko jumpan ajan ja neiti B pötkötteli lattialla, toisella kerralla kumpikin oli hereillä ja pötköttelivät tyytyväisinä vieressä. Erittäin hyvin siis menneet nämä ensimmäiset kerrat. Paremmin jopa kuin aikoinaan esikoisen kanssa, joka huusi lattialla pari ekaa kertaa, eikä äidin jumppaamisesta tullut niillä kerroilla mitään! Silloin taisi kyllä ajotukset olla pielessä, poika oli väsynyt, eikä sitten kuitenkaan osannut siihen nukahtaa.

Suosittelen ehdottomasti rohkeasti kokeilemaan kaksostenkin kanssa! Jumpat ovat edullisia, jumppapaikat ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä, niihin on yleensä esteetön pääsy tuplarattaidenkin kanssa ja lisäksi jumpassa tapaa muita samassa elämäntilanteessa olevia! Tai no, ei ehkä niitä kaksosäitejä kauheasti, mutta vauva-arkea viettäviä kuitenkin! Lisäksi tuolla ainakin vetäjä on todella mukava ja saattaa ottaa jonkun vauvan syliinsä, jos ei viihdy lattialla, että äiti saa jumpata. Ja varmasti sellaisissa jumpissa, joissa vauvaa käytetään painona, voi toisen vauvan tyrkätä vetäjälle! Ei tarvitse ohjaajankaan jumpata ilman kunnon painoa! 😉

J7.jpg
Kuva Pilttipiiri.fi

Oletteko te käyneet työväenopiston jumpissa, yhden tai kahden vauvan kanssa?

(Kuvat lainattu Pilttipiirin sivuilta äiti-vauva jumppa ohjeistuksesta. Hyvät ohjeet muuten kotijumppaan vauvan kanssa. Käykäähän kurkkaamassa Helpot ohjeet vauvajumppaan.)

Takaisin treenaamaan!

WP_001302.jpg

Flunssa alkaa olla selätetty ja tänään uskaltauduin tekemään kevyttä treeniä salille. Neljä päivää on siis menty Superdieettiä pelkän ruokavalion voimin ja sitäkään en ole nyt niin pilkuntarkasti noudattanut. Flunssaisena ei ole oikein ruoka maistunut, joten jotain ohjeiden mukaista on jäänyt syömättä. Flunssalääkettä enempää en ole kyllä ylimääräistä suuhuni laittanut, joten toivotaan, että jotain tulosta saadaan tälläkin viikolla!

Ihmismieli toimii välillä ärsyttävän pessimistisesti. Kun flunssa iski päälle, tuli kauhea epäonnistumisen tunne ja ahdistus siitä, että treenaamiseen tulee taukoa. Vaikka eipä tässä nyt monen päivän taukoa tullut ja nyt takaisin treenaamaan päästyäni on motivaatio taas huipussaan!

Motivaatiota lisää myös se, että tänään lasten nukkuessa päiväunia sovittelin omia vaatteitani ja totesin, että kaikki farkut ja hameet mahtuvat jälleen päälle! Omista vanhoista vaatteista ne saavutetut tulokset kyllä näkyy parhaiten.

Tuo blogissakin jo näkynyt hyvän mielen vaatekaappi -projekti on ollut omassa mielessä aika vahvasti jo koko tämän vuoden ja nyt omien vanhojen mittojen lähestyessä, ajatukset suuntaa koko ajan vahvemmin vaatteisiin ja pukeutumiseen. Oman vaatekaapin sisältö alkaa taas näyttämään melko kattavalta! Blogissa tuleekin nyt aika paljon näkymään ajatuksia aiheen tiimoilta.

Mukavaa viikon jatkoa!