Mitä kuuluu vaateostolakolle?

Täällä ruudun toisella puolen on koko alkuvuoden ollut aikamoinen härdelli, töitä on enemmän kuin ehtii millään tekemään, lapset ovat sairastaneet enemmän kuin koko syksynä yhteensä ja tuntuu, että itseä revitään kaikista raajoista eri suuntiin. Stressitasot on pilvissä ja raskas viikko vaatiikin ehdottomasti rinnalleen kepeitä aiheita. Niinpä täällä blogin puolella jatketaan hömpästä toiseen ja jatketaan alkuviikon kynsijutuista vaateaiheisiin! Elämä vaatii tasapainoa ja välillä on ihan oikeutettua keskittyä edes hetkeksi siihen hömppäänkin!

viisikko3.jpg

Muistanette varmaan, että päätin alkuvuodesta rajoittaa vaateostoksien tekoa ja aloitin ostolakon koskien kokonaan omia vaate- ja asustehankintoja. Pian on kulunut kaksi kuukautta, enkä todella ole ostanut itselleni vaatteita, asusteita tai mitään lähellekään näihin kategorioihin niputettavissa olevaa. Kaksi kuukautta ei tietysti ole kovin pitkä aika olla ostamatta uusia rytkyjä, tai ei ehkä ainakaan kuuluisi olla. Siitä huolimatta olen hyvin ylpeä, että olen päätöksessäni pysynyt. En ole myöskään kolunnut nettikauppoja enkä pyörähtänyt vaateosastoilla ”ihan vain vilkaisemassa”, joten ostolakossa on ollut jopa helppoa pysyä. Jälleen onkin herännyt mielessäni kysymys, onko vaateostosten teosta tullut ennemmin paha tapa, kuin tarve tehdä oikeasti tarpeellisia hankintoja?

retro%20nojatuoli2.jpg

Miksi tähän vaateostolakkoon ylipäätään ryhdyin, johtui yksinkertaisesti siitä, että syksyllä uusia hankintoja tuli tehtyä melkoisen paljon ja tuntui siltä, että ostan uusia vastaavia paitoja tms., joita kaapistani jo löytyi. Olen kuitenkin viime vuosina pyrkinyt syynäämään pesulaput ja materiaalitiedot tarkasti, sekä panostamaan laatuun, joten ne vanhatkin yksilöt olivat edelleen erittäin hyvässä kunnossa, eikä perusteita uusille hankinnoille oikeasti ollut. Ostolakon myötä halusin antaa enemmän käyttökertoja jo niille olemassa oleville vaatteille.

Tässä olenkin onnistunut hyvin ja kaapista on tullut laitettua päälle aiemmin vähemmällekin käytölle jääneitä vaatteita, etenkin niitä paitoja. Kiva ja omalta tuntuva asukokonaisuus on löytynyt kaikkiin tilaisuuksiin, joita olen alkuvuonna arjessani kohdannut, enkä ole kertaakaan kokenut tunnetta ”ei ole mitään päällepantavaa”.

Ostolakon aikana olen joutunut heittämään pois muutamat puhkikuluneet sukat sekä mustat jo useamman vuoden vanhat saapikkaani, joista tuli tätä nykyä vedet läpi. Sukkia kuitenkin riittää, samoin kenkiä, joten en oikeasti ole kokenut tarvetta lähteä ostamaan uusia rikkimenneiden tilalle. Mikäli en ostolakkoa olisi itselleni asettanut, luulen, että jo olisin kierrellyt kenkäkauppoja sekä hamstrannut sen seitsemän parin sukkapaketin ostoskoriini. Toki siinä vaiheessa, jos jäljellä on muutama pari sukkia ja iltaisin joutuu nyrkkipyykille, että saa puhtaat sukat aamulla jalkaansa, kannattaa sinne kauppaan suunnata, mutta tässä tapauksessa voin hyvin odottaa, että muutama muukin sukkapari kuluu loppuun ennen uusien ostamista.

viisikko2.jpg

Pientä keskustelua tosin olen itseni kanssa käynyt siitä, kuuluuko uusien uintihanskojen ostaminen ostolakon piiriin vai onko perusteltua uusia revenneet hanskat, joita kuitenkin käytän joka viikko. Periaatteessa ne ovat halkeamista huolimatta käyttökelpoiset, mutta jotenkin voisin löytää perusteet uusien ostamiselle vaikkakin sitten esteettisistä syistä!

Pystytkö samaistumaan ajatukseen, että uusia vaatteita ostetaan lähinnä hetken mielijohteesta ja tavan vuoksi, vai voitko rehellisesti sanoa ostavasti aina oikeaan tarpeeseen?

Vaatehankinnoista ja ostolakosta

Vuosi sitten kirjasin kaikki edellisenä vuotena tekemäni vaatehankinnat kappale- ja euromäärittäin tänne blogiin ylös. Saman projektin aloitin vuoden 2016 alussa ja päätin kirjata kaikki vaatehankinnat exceliin tavoitteenani pienentää kulutusta. Kuvittelin jopa pystyväni vähentämään ostamista merkittävästi.

Kuinkas sitten kävikään?

Oman kirjanpidon taisin lopettaa joskus kesällä, kun uusia hankintoja tuli tehtyä syksyllä koittavaa töihinpaluuta ajatellen enemmän kuin olisin halunnut edes itselleni myöntää. Tiedättekö, sitä lopettaa jonkin asian seuraamisen ja ajattelemisen, kun asia ei menekään ihan juuri niinkuin oli itse kunnianhimoisesti toivonut! Etenkin, kun syyllisen löytämiseksi joutuisi katsomaan peiliin. Eikä se ostaminen siihen päättynyt, syksyllä nimittäin tuli ostettua vain lisää ja lisää! Ja vielä vähän lisää välipäivien alennusmyyneistä…

IMG_4020.jpg

(Tätä Marimekon ihanuutta ei vaan voinut jättää ostamatta! 😉 )

IMG_4048.jpg

Suoraan sanottuna, en edes halua lähteä miettimään, mitä kaikkea olen viime vuonna itselleni ostanut ja kuinka paljon tuli käytettyä rahaa omiin vaatehankintoihin. En halua kokea morkkista hankinnoista, joista olen kuitenkin saanut ja saan iloa joka viikko. Vaikka en kirjaa ole pitänyt, uskallan väittää, että lähes kaikki hankinnat ovat olleet järkeviä, laadukkaita ja tulleet käyttöön (pl. eräs kotipaidaksi ostettu riepu, joka kulahti parissa pesussa siihen kuntoon, että heitin sen pois pahaa meiltä aiheuttamasta). Mutta nyt uuden vuoden alkaessa, on edessä vain uusia mahdollisuuksia. Ensimmäinen haaste itselleni onkin olla ostamatta mitään vaatetta/kenkiä/asusteita tms kulutushysterian juhlapäivään (eli Hulluihin Päiviin) asti!

Jälleen kerran onkin tunne, että vaatekaapista ei puutu mitään. Jännä juttu, että sama tunne taisi olla viime vuoden alussa ja silti mopo lähti käsistä. Vaikka kaapissa on kuinka kivoja ja monikäyttöisiä vaatteita, sen kaapin sisällön tuppaa unohtamaan ihan vain nähdessään jotain kivaa ja muka tarpeellista. Paras tapa välttää ostamista, on välttää paikkoja, joissa on mahdollista ostaa. Periaatteessa siis hyvinkin yksinkertaista, mutta käytäntö horjuu helposti!

Nyt kuitenkin olen taas useamman vuoden kotiäitiyden jälkeen käynyt syksyn töissä ja toisaalta teen tällä hetkellä 50% työajasta töitä etänä. Vaatekaapin sisältö on tällä hetkellä toimiva ja ennenkaikkea riittävä. Kaapista löytyy omaan makuuni tarpeeksi erilaisia vaatteita tyydyttämään vaihtelunhalua, vaatekaapin peruskulmakivet on kunnossa ja pyykkiäkin ehtii pestä ihan samanlaista tahtia kuin ennen, joten sitäkään ei voi käyttää perusteluna uuden ostamiselle. Kertaakaan ei ole tullut vastaan tilannetta tai siis sitä tunnetta, ”kun mulla ei ole mitään päällepantavaa”! Vaatteita löytyy jokaiseen arjessa kohtaamaani tilanteeseen, arkeen, juhlaan, urheiluun ja ulkoiluun.

IMG_4051.jpg

IMG_4038.jpg

IMG_4041.jpg

Koska Hulluilla Päivillä perinteisesti on ollut hyviä ja laadukkaita vaatteita, on sieltä tullut lähes poikkeuksetta jotain ostettua. Annan siis itselleni option ostaa silloin jotain, jos on tarve (tai ylitsepääsemätön mieliteko). Hullarit on todennäköisesti joskus huhtikuun alussa, joten tässä on hyvin ainakin kolme kuukautta aikaa pidättäytyä kaupoille menemisestä, pohtia omia kulutustottumuksia ja antaa jo kaapissa oleville yksilöille lisää käyttöpäiviä.

Lupaan kertoa, kuinka tässä käy!

viisikko2.jpg

Lähdetkö mukaan haasteeseen? Kolme kuukautta (ainakin) ilman uusia vaateostoksia!