Aamuihminen

Uskallan väittää olevani aamuihminen. Tai olen aamuihminen erityisesti silloin, jos saan aloittaa aamuni yksin.

Jo hoitovapaalla heräsin usein herätyskelloon, jotta sain nousta sängystä ylös ennen lapsia. Halusin jo silloin ottaa aamuihini pienen hetken ihan yksikseni, jotta sain herätä rauhassa.

Nyt töissä käydessä pyrin edelleen nousemaan ennen lapsia, vaikka meillä viime aikoina lapset ovatkin heränneet todella aikaisin. Aamu lähtee kuitenkin parhaiten käyntiin kahvilla ja suihkulla, ja sillä että saa olla hetken yksin. Etäpäivinä en kuitenkaan jaksa käydä aamulla suihkussa, vaan otan kaiken ilon irti hiljaisesta kodista ja kahvikupposesta. Pyörällä töihin kulkiessa puolestaan käyn suihkussa vasta töissä. Mikä onkin ihan huippua, silloin polkea saa just niin kovaa kuin haluaa, eikä ole väliä, vaikka hiki virtaa!

Jokainen aamu vaatii kuitenkin sen kupin tai kaksi kahvia. Aamupalan syönkin aina vasta töissä ja muut rutiinit riippuvat minulla päivästä ja tosiaan siitä, millä kuljen töihin vai olenko etänä. Mutta kahvi, siihen myönnän olevani täysin koukussa. Ja vaikka pitkään kahvi maistui parhaimmalta Marimekon kahvikupeista, on nämä Hobstarit syrjäyttämässä suosikkikupin paikkaa. Niin kauniita. Ja mitä siihen kahviin tulee, sen on oltava Löfbergsiä. Ihan parasta.

Mutta hei hyvää huomenta itse kullekin, tästä se uusi viikko taas starttaa! Mitä kuuluu sinun aamurutiineihin?

Viikon puska

Jotenkin harmaa päivä. Työpäivä on pulkassa ja näinä etäpäivinä saa kyllä kotiinkin sytyttää jo valoja päivisinkin, että näkee koneen ääressä naputella. Aamulla vein lapset päiväkotiin ja tuntui oikeasti jo melko kylmältä. Mittari taisi näyttää viisi astetta!

 Eilen kävelin kukkakaupan ohi ja päätin pistäytyä hakemaan jotain hieman erikoisempaa piristystä maljakkoon. Syyskukat ovat ihania ja matkaan lähti myös callunoita etuoven sisäänkäyntiä piristämään.

Useimmiten nappaan kukkapuskani mukaani isosta marketista ruokaostosten yhteydessä, vaikka olisikin ihanaa tukea pieniä paikallisia kukkakauppiaita. Harvemmin kuitenkaan jaksan, saati raaskin ihan kukkakauppaan asti lähteä, vaikka niitä useampia ihan tästä hoodeilta löytyykin. Ehkä kuitenkin pitäisi useamminkin, sillä kukkakaupoista löytää aina niitä kauneimpia ja vähän erikoisempia lajeja.

Vaikka myyjä kuinka esitteli ja kertoi näiden nimet, en kuollaksenikaan niitä muista… Miehen mielestä nämä oli jo valmiiksi kuolleen näköisiä, minusta näistä syntyi oikein kaunis ja jotenkin herkkä syyskimppu.

Tämä työpäivä on tosiaan kulunut etätoimistolla kotona. Siirsinkin muuten tuon työpisteeni yläkertaan ja siitäkin on ollutkin tarkoitus laitella kuvia. Valitettavasti elämä on tällä hetkellä todella haipakkaa, touhua riittää ja mielessäkin on ainakin sata asiaa. Blogihommat valitettavasti kärsii tästä, eikä aika todellakaan riitä kaikkeen, mitä täälläkin haluaisi kuvata ja kirjoitella. Mutta josko tässä syksyn myötä muutama asia selkiytyisi ja osan saisi jopa päätökseen, niin ajatuskin juoksisi taas selkeämmin. Ja ehkä pääsisin kirjoittamaan muutamasta jutusta tänne bloginkin puolelle…

Parasta näissä etäpäivissä kuitenkin on, kun pääsee aloittamaan työt ajoissa. Jääpähän tähän iltapäiväänkin vähän enemmän aikaa. Ja ihanaa, että kun työpäivä on pulkassa, on jo valmiiksi kotona! Mies hakee lapset päiväkodista, minä puolestaan sudin hieman puuteria naamaan ja suntaan Helsinkiin Viinifestareille ihanassa monikkoäitiseurassa!

Ihanaa keskiviikkoiltaa kaikille!

Läsnä

Kiireinen arki on taas pistänyt miettimään kuinka nopeasti aika kuluukaan. Päivät menevät silmänräpäyksessä, viikot vierivät ja aina aika-ajoin tajuaa sen kuukaudenkin vaihtuvan. Viikkoihin mahtuu paljon töitä (ja lapsilla tietysti päiväkoti), harrastuksia, kotitöitä, menoja ja aikatauluja. Mutta, mikä tärkeintä, arkeen pitää mahtua niitä hetkiä, kun ollaan yhdessä ja vain ja ainoastaan oman perheen kanssa.

Niitä hetkiä, kun kaikki ovat läsnä.

Meillä esikoinen on tällä hetkellä innokas osallistumaan kokkailuun ja iltaisin onkin mukava touhuta yhdessä keittiössä ja lopulta syödä oman perheen kesken. Meillä ruokapöydässä ei koskaan lueta lehtiä, selata kännykkää tai katsota samalla telkkaria. Arvostan itse kovasti yhteistä ruokahetkeä ja oikeasti minusta on tosi tylsää syödä yksin! Ruokapöydän ääressä onkin hyvä hetki vaihtaa päivän kuulumisia ja minulla onkin tapana, että viimeistään siinä vaiheessa päivää kyselen kaikilta lapsilta henkilökohtaisesti jotain heidän päivästään.

Oleellisena osana arkea on kuitenkin ne kotityöt, kaupassakäynnit ja muut askareet. Välillä tuntuu, että miten se aika oikein riittääkään kaikkeen… Mielestäni lasten pitää kuitenkin saada osallistua ja päästä mukaan näihin aikuistenkin hommiin ja menoihin. On toki paikkoja ja tilaisuuksia, joihin lapset eivät kuulu, mutta kyllä normiarjessa on kunnioittavaa omia lapsiaan kohtaan päästää heidät osallistumaan perheen arkeen ja menoihin. Miltäköhän lapsista mahtaa tuntua, jos usein päiväkotipäivän jälkeen heidät sysätään vielä muualle hoitoon, jotta aikuiset saavat rauhassa hoitaa omia asioitaan? Minusta pitäisi olla itsestäänselvyys, että hoitopäivien ja työpäivien jälkeen sekä lasten että vanhempien oikeus, mutta myös velvollisuus on viettää aikaa yhdessä ja olla läsnä.

Perjantaina kyselin lapsilta, mitä he haluavat tehdä viikonloppuna ja toinen pikkuneideistä toivoi saunailtaa, saunamakkaraa ja pillimehua. Ihana ajatus yhdessäolemisesta, syömisestä ja rauhallisesta kotoilusta. Perheen kesken. Sen yhdessä syömisen lisäksi sauna onkin yksi parhaimmista paikoista olla aidosti läsnä.

Muistetaanhan olla läsnä ja antaa lapsille oikeus viettää aikaa vanhempiensa kanssa, myös kiireisen arjen keskellä. <3

Ihanaa uutta viikkoa!

Treenijuttuja ja syksyn harrastuksia

Moni varmasti aloittelee tai jatkaa treenejään mahdollisesti kesän pienen tauon jälkeen taas uudestaan. Joku ehkä aloittaa kokonaan uuden harrastuksen?

Syksy onkin hyvä hetki aloittaa uusia harrastuksia ja ekaa kertaa meidän kaikki lapsetkin aloittavat harrastuksen. Tytöt alkavat käymään kerran viikossa tanssitunnilla ja poika puolestaan temppujumpassa. Kerran viikossa on varmasti ihan hyvä näin pienten aloittaa harrastamista, vaikka periaatteessa olen sitä mieltä, että etenkään nämä kolmevuotiaat eivät mitään harrastusta edes oikeasti tarvitsisi. Mutta katsotaan, mitä he tykkäävät nyt jo koko kesän puhutusta tanssimisesta ja vaihdetaan mahdollisesti kevääksi lajia tai odotetaan iän karttumista ennen harrastamisen jatkamista. Tästä se harrastuksiin kuskaaminen nyt kuitenkin alkaa! 😉

Itse olen treenannut koko kesän samalla tavoin kuin aiemminkin, ehkä jopa vähän kovemmin. Salitreenejä viikkooni mahtuu kolme, jonka lisäksi n. 40 kilometriä pyöräilyä sekä pääsääntöisesti kaksi noin tunnin reipasta lenkkiä. Tämä tekee yhteensä seitsemän liikuntahetkeä viikkoon. Pyrin pitämään yhden lepopäivän, joten yhtenä päivänä viikossa taas käyn liikkumassa kahdesti. Kesälomalla lenkkejä ehti tekemään tosin paljon enemmän ja lenkillä tuli käytyä harvase päivä!

Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän tekee mieli liikkua. Se on vähän sellainen positiivinen kierre. Lisäksi itselläni pätee myös se, että mitä enemmän liikkuu, sitä terveellisemmin haluaa syödä. Kovan salitreenin jälkeen rahka ja banaani maistuu iltapalalla paljon paremmalta kuin höttöruoka.

Lihasta ja voimaa onkin tullut kesän aikana kroppaan ihan mukavasti lisää ja olo on tosi hyvä. Ja mikä parasta, kun liikkuu paljon, saa myös syödä paljon! Ruokavalio on pääsääntöisesti kuosissa ja mikä tärkeintä, syön säännöllisesti ja juon paljon vettä. Tosin lomalla tuli syötyä poikkeuksellisesti myös leipää, jonka olenkin nyt taas jättänyt kokonaan pois. Kesällä tuli toki syötyä myös useamman kerran jätskiä sekä leivonnaisia, mutta sellainen jäätävä herkkuhimo on kyllä vuodenvaihteen jälkeen saatu selätettyä oikein kunnolla. Sokerikoukusta on päästy hetkellisen totaalikieltäytymisen avulla kokonaan eroon, eikä oikeasti tee mieli herkutella, ainakaan sanan perinteisessä mielessä, Fazerin sinisellä tai irtokarkeilla.

Kiireistä ja välillä raskastakin arkea jaksaa paljon paremmin kun vielä kerran aikatauluttaa siihen omaan arkeen ne omatkin liikuntahetket. Vaikka kuinka tuntuu, että työpäivän jälkeen ei ehdi tai jaksa, on kaikki loppujen lopuksi kiinni omasta motivaatiosta ja ajankäytöstä.

Aktiivista syksyä jokaiselle!

Ihan tavallista arkea

Arki on lähtenyt rullaamaan lomien jälkeen yhdellä jos toisella. Meillä ollaan oltu arjessa kiinni nyt jo pari viikkoa. Mutta vaikka lomailu on kivaa, kyllä itse ainakin nautin tästä arjesta kuitenkin kaikkein eniten. Toki päivät menevät hurjaa vauhtia ja tuntuu, että arki-iltoihin ei kauheasti jää aikaa lasten kanssa oleskeluun.

Do more of what makes you happy – on kuitenkin se kantava ajatus, jolla vuorokauden tunnit pyritään käyttämään. Arjessa on ne tietyt velvoitteet, meillä aikuisilla työt ja lapsilla sen myötä päiväkoti, mutta niiden ulkopuolinen aika kannattaa tietysti käyttää hyvällä priorisoinnilla juuri siihen, mistä itse tykkää.

Kodissa pitää viihtyä ja nauttia siitä vapaa-ajasta. Tulee mahtua olemaan yhdessä ja erikseen. Ihan parasta on syödä yhdessä, kutsua ystäviä kylään, viettää porukalla leffailtaa ja välillä tietysti myös vetäytyä oleskelemaan ihan yksin.

Toimiva arki syntyy osaltaan toimivan kodin kautta. Vaikka välillä töiden, harrastusten ja muiden velvoitteiden vuoksi tuntuu, että kodissa käydään vain kääntymässä, syömässä ja nukkumassa, on koti kuitenkin se turvasatama, jossa on aina parasta olla.

Meillä on ollut tällä viikolla hieman poikkeuksellinen viikko, lasten kanssa lomailtiin päiväkodin suunnittelupäivän vuoksi tiistaina ja vietettiin perinteistä kotipäivää. Käytiin asukaspuistossa, hengattiin kotona, siivoiltiin ja oltiin vain. Tällä viikolla onkin ollut päivistä ihan sekaisin ja joutuu ihan kalenteria katsomaan tajutakseen, että on perjantai!

Viikonloppu kolkuttelee siis ihan ovella. Huomiselle suunnitelmissa rapujuhlat siskoni luona ja aamun aloitankin leipomisilla, lupasin nimittäin viedä jälkiruokaa. Ja mikäli sää suosii, sunnuntaina suuntana mustikkametsä ja pientä ahkerointia talven varalle!

Oikein hyvää viikonloppua ja palataan blogiin ensi viikolla. Luvassa ainakin vähän juttua meidän perheen syksyn harrastuksista sekä alakerran vessan remonttisuunnitelmista!

Paluu arkeen

Niin vaan neljä viikkoa hurahti ja huomenna olisi luvassa paluu arkeen. Tosin paluu on pehmeä, sillä muu perhe jää vielä viikoksi lomailemaan ja riittää, kun saan raahattua itseni toimistolle huomenna aamulla.

3.jpg

Loma on ollut ihana ja tuli todella tarpeeseen. Koko loma pysyttiin ihan kotimaassa, mutta autolla reissattiin useampaan otteeseen ympäri Etelä- ja Keski-Suomea, tehtiin päiväretkiä kotosalta ja mökkeiltiin. Lomalle lähdettiin ilman ihmeempiä etukäteissuunnitelmia ja hyvä niin. Tehtiin just sitä, mitä haluttiin ja mikä tuntui hyvältä. Ihan parasta.

lomap%C3%A4ivi%C3%A46.jpg

lomap%C3%A4ivi%C3%A43.jpg

Pieniä kunnostusprojektejakin laitettiin käyntiin loman aikana. Yläkerran makuuhuoneiden ikkunat ovat saaneet uutta maalia pintaan, parveketta on kunnostettu ja tietysti aloitettiin sitä mökkiprojektia, josta jo aiemmin tällä viikolla kirjoittelinkin. Näistä kaikista luvassa lisää juttua blogiin vielä myöhemmin!

Nyt kuitenkin nautin vielä tästä viimeisestä kiireettömästä sunnuntaista, yritän painaa pään tyynyyn ajoissa ja neljä viikkoa akkuja ladanneena suuntaan ihan uudella tarmolla huomenna toimistolle!

lomap%C3%A4ivi%C3%A42.jpg

loma.jpg

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

LOMA!!!

Nyt alkoi kuukaa neljän viikon loma! Ja kyllä, tulee tarpeeseen ja tuntuu hyvältä!

loma.jpg

loma2.jpg

Neljään viikkoon ei tarvitse herätä herätyskelloon, ei tarvitse aamuisin hoputtaa lapsia pukemaan eikä tarvitse kiikuttaa heitä päiväkotiin. Lapset lomailevat viisi viikkoa ja ensi viikon olen yksin lasten kanssa miehen suunnatessa vielä työmaalle. Ajateltiin, että kolme viikkoa yhteistä lomaa on ihan tarpeeksi, kun ei ole sen kummempia suunnitelmia. Mies on sitten puolestaan viimeisen lomaviikkonsa yksin lasten kanssa. Tavallaan sekin on itselle rento viikko, ei tarvitse kuin huolehtia itsensä töihin ja säästyy siltä aamurumbalta, jota päiväkotiaamut aiheuttavat.

loma4.jpg

loma5.jpg

En ole koskaan aiemmin pitänyt kesälomiani putkeen, joten ihan ensimmäista kertaa vietän neljä viikkoa putkeen lööbaillen. Kyllä tässä ajassa varmaan pääsee työmoodista ihan kiitettävästi eroon.

Ensi viikko siis pyöritään lasten kanssa kotinurkissa, mikä on oikeastaan tosi kiva ajatus. Ei etukäteissuunnitelmia, ei aikatauluja, ei stressiä, kunhan ollaan vaan ja tehdään, mitä halutaan.

loma3.jpg

Nyt kuitenkin ensimmäiseksi ajatukset keskikesän juhlaan. Oikein hyvää juhannusta siis teille kaikille! Onko siellä muita, jotka pääsevät aloittemaan kesälomia nyt juhannuksesta?

Sateen jälkeen paistaa aurinko

Eilisen sadepäivän jälkeen pihalla tuntuu ihanan raikkaalta. Nyt vähän lämpöä kiitos, niin voisi nuo yrtti- ja salaatti-istutukset lähteä kunnolla kasvuun! Pieniä alkuja siellä jo näkyy, etenkin herneiden ja salaattien kohdalla, joten toivotaan, että tulee hyvä sato. Muutenhan pihalla onkin jo ihanan vehreää ja puut tuovat ihanaa keidasmaista tunnelmaa sekä tietysti yksityisyyttä takapihalle.

Pidin poikkeuksellisesti tänään etäpäivän, vaikka tänään olisi juuri ollut ihana aamu lähteä fillarilla toimistolle. Eilen en lähtenyt uhmaamaan ilmaa, vaan kurvailin toimistolle autolla. Meillä on töissä tällä viikolla työhyvinvointiviikko, joka huipentuu perjantaina vitettäviin kesäjuhliin. Minulle henkilökohtaisesti työhyvinvointi on lähellä sydäntä ja koen sen erittäin tärkeäksi arjen jaksamisessa.

lounas.jpg

lounas2.jpg

Minulle työhyvinvointi tarkoittaa mielekästä ja tarpeeksi haastavaa työtä, kivoja työkavereita ja rentoa ilmapiiriä. Töissä pitää olla myös hauskaa, vaikka itse melko vakavien asioiden parissa työskentelenkin. Erittäin tärkeäksi koen kuitenkin työn ja vapaa-ajan tasapainottamisen ja elämän harmonian. Töiden tekeminen on ainakin itselleni tärkeää, toki ihan jo siksi, että on pakko twerkkaa, että saa fyrkkaa, mutta työ tuo minusta sitä tietynlaista sisältöä elämään. Vaikka voittaisin lotossa, eikä rahan puolesta tarvitsisi käydä töissä, uskon, että tekisin jotain töitä, sillä elämässä pitää mielestäni olla tiettyjä velvollisuuksia. Kuitenkin voidakseen hyvin töissä, tulee muun elämän olla tasapainossa ja elämässä pitää olla tarpeeksi muutakin sisältöä työn lisäksi.

lounas3.jpg

lounas4.jpg

Kun itse laitan toimiston oven kiinni perässäni iltapäivisin, en juurikaan enää mieti työasoita. Koska ei vaan ehdi. Pitkien päivien jälkeen kuuluukin keskittyä siihen, mikä elämässä sitten loppujen lopuksi on tärkeintä, eli omalla kohdallani perheeseen ja läheisiin sekä harrastuksiin. Ja toisaalta tämä blogityö tuo sitten ihan erilaista vastapainoa omalle päivätyölleni. Visuaalinen puoleni pääsee kukkimaan valokuvauksen, sisustamisen ja somistamisen myötä ja ajatukset saa luvalla heittää vähän hömpän ja turhamaisuuksien puolelle.

Tänään työpäivä tauottui omalla pihalla nautitulla lounassalaatilla. Pieni pyyhkäisy eilisille sateille penkeiltä ja pöydiltä, niin johan oli ihana istua yksikseen ulkona syömässä.

lounas5.jpg

Tänään lounaslistalla oli tonnikalasaattia. Etäpäiväläisen lounaslistalla ei tosin niitä vaihtoehtoja kauheasti ole! 😉

Aurinkoista tiistai-iltaa!

Pitkä viikonloppu

Kesä. Tai ainakin kesäkuu. Ulkona on ihanan vehreää, fiilis on kesäinen ja kai nuo ilmatkin on ihan ok!

IMG_20170603_174812.jpg

Kyllä on siis kelvannut monen viettää tätä valmistujaisviikonloppua hyvissä tunnelmissa. Meillä ei tänä vuonna ollut yksiäkään juhlia valmistujaisviikonloppuna, omianikin kun vietetään vasta kesäkuun puolessa välissä saatuani koululta todistuksen 16.6.

Pidimmekin nyt pitkän viikonlopun ja suuntasimme torstaina meidän perheen ja siskoni sekä hänen tyttönsä kanssa Tukholman risteilylle. Viime syksynä olimme lasten kanssa ekaa kertaa Tukholmassa ja koska lapset olivat niin innoissaan laivalla olemisesta sekä Tukholman Junibackenista, niin päätimme käydä samanlaisen reissun nyt heti kesän alussa.

Pari iltaa kului siis Siljan muumidiskossa Harri Hylkeen kanssa joratessa, tuli syötyä buffassa ja vietettiin aurinkoinen päivä Tukholmassa. Lapset nauttivat laivalla riehumisesta ihan täysin rinnoin! Lauantaina aamupäivästä tulimme siis takaisin kotiin ja eilinen iltapäivä ja tänä päivä onkin kulunut tiiviisti pihahommissa. Taisin salaa ja ehkä vähän ääneenkin haaveilla pihan uudistamisesta ja nyt sitten vähän yllättäen ryhdyimme puuhaan.

vkloppu.jpg

Seinänaapureiden kanssa tuli puhetta jonkinlaisen aidan rakentamisesta takapihojemme väliin ja koska olimme itsekin asiaa jo moneen kertaan miettineet, ryhdyimme heti puuhiin! Samalla saimme aikaiseksi myös vaihtaa kesäkeittiön paikkaa ja tämän muutoksen myötä saan vanhan kesäkeittiön tilalle haaveilemani istuskelupaikan paviljonkeineen!

Mahtavaa!

IMG_20170604_164343-tile.jpg

Viikonloppu on siis ollut touhukas ja paljon on ehditty tekemään kolmen päivän aikana!

Nyt muutama kännykällä räpsäisty vilautus aurinkoiseen sunnuntai-iltaan meidän muutoksia kokeneelta takapihalta, palataan parempien kuvien kera paremmalla ajalla. Lupaan, että näitä pihajuttuja piisaa taas tähän vuodenaikaan ihan riittämiin!

Ihanaa aurinkoista sunnuntain jatkoa!

Toivottavasti teilläkin on ollut hyvä viikonloppu!

Uuteen viikkoon

Huomenta uuteen viikkoon!

Kevät on ihanaa aikaa, lisääntyvä valo, aurinko ja energia tekee hyvää mielelle. Viikonlopun säät ainakin olivat aivan mahtavat! Valitettavasti olen kuitenkin monen muun tapaan kärsinyt viime vuosina allergiaoireista näin keväisin. Tarkalleen ottaen oireet alkoivat itselläni vuonna 2014, jolloin tytöt syntyivät. Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaisia allergiaoireita ennen kaksosten syntymää ja väitän, että näistä löytyy syy-seuraussuhde. Kroppa oli kovilla monessakin mielessä kaksosten odotuksesta ja jostain syystä siitepölyallergiaoireet puhkesivat samana vuonna kun kaksoset syntyivät.

12.jpg

15.jpg

Viime viikolla luulin flunssan puskevan päälle, sitten totesin tukkoisuuden selittyvän siite- ja katupölyllä. Eilen illalla olin kuitenkin jo todella kipeä ja lämpö nousi. Tiedä nyt sitten, mistä tämä loppupeleissä johtuu. Toivotaan, että lääkkeet auttaa ja pahin tukkoisuus selätetään pian. Täytyy ottaa nokka kohti työterveyttä, jos ei pian ala helpottamaan.

14.jpg

10.jpg

Allergiaoireista ja flunssasta huolimatta takana on kiva viikonloppu, lapset saivat olla mummin ja ukin hoivissa ja me saimme miehen kanssa sitä kuuluisaa omaa aikaa. Tosin minä käytin osan siitä ylitöissä, mutta saipahan tehdä niitäkin hommia hyvällä omallatunnolla, tietäen, että kukaan ei odota kotona. Harvinaista! Ihan mukava oli myös olla lauantaina keskellä päivää yksin kotona ja rauhassa valmistautua ja lähteä viettämään iltaa kaverin kanssa Helsinkiin. Todella outoa, mutta myönnettäköön, että samalla myös todella mukavaa vaihtelua normiarkeen!

Tänään oli tietysti tarkoitus palata siihen normiarkeen, sorvin ääreen, päiväkotiin ja muihin arjen askareisiin. Mutta tämä päivä menee itselläni valitettavasti sairasteluun.

Siitä huolimatta kivaa uutta viikkoa! Ja kertokaahan, millä konsteilla te helpotatte allergiaoireita?