Täällä ruudun toisella puolen on koko alkuvuoden ollut aikamoinen härdelli, töitä on enemmän kuin ehtii millään tekemään, lapset ovat sairastaneet enemmän kuin koko syksynä yhteensä ja tuntuu, että itseä revitään kaikista raajoista eri suuntiin. Stressitasot on pilvissä ja raskas viikko vaatiikin ehdottomasti rinnalleen kepeitä aiheita. Niinpä täällä blogin puolella jatketaan hömpästä toiseen ja jatketaan alkuviikon kynsijutuista vaateaiheisiin! Elämä vaatii tasapainoa ja välillä on ihan oikeutettua keskittyä edes hetkeksi siihen hömppäänkin!

viisikko3.jpg

Muistanette varmaan, että päätin alkuvuodesta rajoittaa vaateostoksien tekoa ja aloitin ostolakon koskien kokonaan omia vaate- ja asustehankintoja. Pian on kulunut kaksi kuukautta, enkä todella ole ostanut itselleni vaatteita, asusteita tai mitään lähellekään näihin kategorioihin niputettavissa olevaa. Kaksi kuukautta ei tietysti ole kovin pitkä aika olla ostamatta uusia rytkyjä, tai ei ehkä ainakaan kuuluisi olla. Siitä huolimatta olen hyvin ylpeä, että olen päätöksessäni pysynyt. En ole myöskään kolunnut nettikauppoja enkä pyörähtänyt vaateosastoilla "ihan vain vilkaisemassa", joten ostolakossa on ollut jopa helppoa pysyä. Jälleen onkin herännyt mielessäni kysymys, onko vaateostosten teosta tullut ennemmin paha tapa, kuin tarve tehdä oikeasti tarpeellisia hankintoja?

retro%20nojatuoli2.jpg

Miksi tähän vaateostolakkoon ylipäätään ryhdyin, johtui yksinkertaisesti siitä, että syksyllä uusia hankintoja tuli tehtyä melkoisen paljon ja tuntui siltä, että ostan uusia vastaavia paitoja tms., joita kaapistani jo löytyi. Olen kuitenkin viime vuosina pyrkinyt syynäämään pesulaput ja materiaalitiedot tarkasti, sekä panostamaan laatuun, joten ne vanhatkin yksilöt olivat edelleen erittäin hyvässä kunnossa, eikä perusteita uusille hankinnoille oikeasti ollut. Ostolakon myötä halusin antaa enemmän käyttökertoja jo niille olemassa oleville vaatteille.

Tässä olenkin onnistunut hyvin ja kaapista on tullut laitettua päälle aiemmin vähemmällekin käytölle jääneitä vaatteita, etenkin niitä paitoja. Kiva ja omalta tuntuva asukokonaisuus on löytynyt kaikkiin tilaisuuksiin, joita olen alkuvuonna arjessani kohdannut, enkä ole kertaakaan kokenut tunnetta "ei ole mitään päällepantavaa".

Ostolakon aikana olen joutunut heittämään pois muutamat puhkikuluneet sukat sekä mustat jo useamman vuoden vanhat saapikkaani, joista tuli tätä nykyä vedet läpi. Sukkia kuitenkin riittää, samoin kenkiä, joten en oikeasti ole kokenut tarvetta lähteä ostamaan uusia rikkimenneiden tilalle. Mikäli en ostolakkoa olisi itselleni asettanut, luulen, että jo olisin kierrellyt kenkäkauppoja sekä hamstrannut sen seitsemän parin sukkapaketin ostoskoriini. Toki siinä vaiheessa, jos jäljellä on muutama pari sukkia ja iltaisin joutuu nyrkkipyykille, että saa puhtaat sukat aamulla jalkaansa, kannattaa sinne kauppaan suunnata, mutta tässä tapauksessa voin hyvin odottaa, että muutama muukin sukkapari kuluu loppuun ennen uusien ostamista.

viisikko2.jpg

Pientä keskustelua tosin olen itseni kanssa käynyt siitä, kuuluuko uusien uintihanskojen ostaminen ostolakon piiriin vai onko perusteltua uusia revenneet hanskat, joita kuitenkin käytän joka viikko. Periaatteessa ne ovat halkeamista huolimatta käyttökelpoiset, mutta jotenkin voisin löytää perusteet uusien ostamiselle vaikkakin sitten esteettisistä syistä!

Pystytkö samaistumaan ajatukseen, että uusia vaatteita ostetaan lähinnä hetken mielijohteesta ja tavan vuoksi, vai voitko rehellisesti sanoa ostavasti aina oikeaan tarpeeseen?