Lasten valokuvaamisesta

Oi voi, olipa mukava viikonloppu! Eilisiltä Pomp de Lux kutsuilta lähti tilaukseen ne aivan ihanat tyllihameet, meille, niinkuin monen muunkin vieraan pikkuprinsessalle! Taisi olla tilatuin tuote! Hamosista kuvia käytössä varmasti myöhemmin loppuvuoden aikana, nyt vähän juttua lasten valokuvaamisesta. Postaus, joka pyörinyt luonnoksissa jo hyvän tovin…
 
 Mä olen ottanut tuhansia kuvia meidän lapsista, joista yleensä vain muutama per kuvauskerta on edes jollainlailla onnistunut. Lasten valokuvaaminen on kyllä oma taitolajinsa, jossa onnistumiseen tarvitaan myös tuuria. Mä tykkään, että aina aika ajoin ryhdytään varta vasten valokuvaamaan. Eli vaihdetaan siistimmät vaatteet päälle, mietitään kiva tausta kotona tai jopa lähdetään jonnekin kivaan paikkaan kuvaamaan.
Yksi päivä miehen töiden ja iltaruoan jälkeen vaihdettiin lapsille puhtaat paidat ja poljettiin fillareilla lähirantaan kuvaamaan. Oltiin varmaan aikamoinen näky, kun Brion keinuhevonenkin kurkisteli fillarin peräkärrystä! Ja kuten kuvista huomaa, tällöin saatiin vielä nauttia niistä elokuun aurinkoisista päivistä.
vinkkejä lasten kuvaamiseen

Blogiin päätyy nyt vain näitä selkäkuvia, mutta aivan mielettömän ihania kuvia saatiin lapsista ja näissä nyt vähän osviittaa paikasta ja taustasta, jossa kuvattiin. Saatiin todella hyvä yhteiskuva ja jokaisesta lapsesta onnistunut yksittäiskuva.

IMG_3947.JPG

lasten kuvaus ulkona

IMG_4020.JPG
Mä en todellakaan ole mikään ammattilainen, enkä varsinaisesti edes kovin kokenut harrastelija, mutta tässä muutama mun hyväksi havaittu jippo, mitä tulee lasten kuvaamiseen:

– känkkäränkkäpäivänä on turha lähteä kuvaamaan

– syötä ja juota lapset ennen kuvaamista

– valitse pirteä hetki päivästä

-varaa kuvaushetkeen paljon aikaa

– jos tuntuu ettei onnistu, älä hermostu, sitten se ei ainakaan onnistu!

– ota kuvaan mukaan jotain mielekästä tekemistä lapsille (meillä oli tässä tapauksessa tuo keinuhevonen), paras on kun valitsee jonkun isomman jutun, jonka ääressä lapsi pysyy suht paikalteen
(syömiset kuvassa on mun mielestä vähän kyseenalaisia, periaatteessa lapsi pysyy ehkä hyvin paikalteen, jos on syötävää kädessä, mutta usein ilmeet syömisen lomassa eivät ole kovin imartelevia)

– ota mukaan avustaja viihdyttämään ja naurattamaan lapsia kameran taakse

– valitse tausta ja ota huomioon valon suunta, ettei kuvaajan tai avustajan varjot tule kuvaan

-kuvaa lapsen tasolla, eli kyykyssä, polviltaan tai jopa makuultaan

– käsittele kuva jälkikäteen: suorista horisontti, rajaa, säädä kontrastia tai kirkasta kuvaa jälkikäteen. Pienelläkin kuvan muokkauksella kuvasta saa tyylikkäämmän.

Aina ei tarvitse myöskään pyrkiä saamaan katsetta kameraan ja pepsodent hymyä naamalle. Persoonallisia ja usein mielenkiintoisempia kuvia syntyy, kun kuvattava katsoo hieman sivuun kamerasta ja ilme on omannäköinen, on se sitten ujo, mietteliäs, riemukas tai mitä tahansa lasta itseään kuvaava ilme.

Löytyykö teidän perheistä linssiludeja, joiden kuvaaminen on helppoa vai onko kuvien saaminen työn ja tuskan takana? Mitä vinkkejä sä antaisit lasten kuvaamiseen?

Paula / Viisikko - -

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *